Paltta piti Ravintolapäivänä 16.5. kirjakahvilaa Lappeenrannan maakuntakirjastossa. Kahvin ja erilaisten herkkujen lisäksi tarjolla oli sekä paperista että livekirjallisuutta. Kirjakahvilassa pidettiin myös Paltan Kirja kuljettaa -antologian julkistamistilaisuus.
17/05/2015
Päivi Lappalainen esittää runojaan idoleille muun muassa Kurt Wallanderille.
Vuorossa Anna-Liisa Remes, hänen myötään myös
Rämälä on päässyt runouteen.
Paltan pitkäaikainen jäsen Antti Seppä, nykyään Helsingissä asuva, kirjoitti esittämänsä runon paikan päällä. Kysymykseen, vieläkö joku haluaa lukea tekstinsä, Seppä vastasi: ”Kohta, kunhan se on valmis.”
Kahvilan ehtoisat emännät Anja Hytti-Oikkonen ja Riitta Takkunen.
Kirja kuljettaa -antologian julkistamistilaisuudessa olleet kirjoittajat. Alhaalta vasemmalta: Anu Partanen, Ritva Kattelus, Anja Hytti-Oikkonen, Päivi Lappalainen, Laila Seppä, Pilvi Valtonen, Risto Talka, Aimo Kapiainen, Janne Kauppi, Kirsi Komulainen, Riitta Takkunen, Anna-Liisa Remes, Riitta Voutilainen, Kari Välimäki ja Tarja Okkonen.
Kuvat: Jukka Hirvonen, Kari Välimäki. Kuvat ja teksti Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n sivuilta.
PALTTA Satupaketti 2014.pdf
Sivu 1/20
Kirjoittajayhdistys Paltta ry:n satupakeista.
KOSTO
Päivi Lappalainen
Siinä te herne ja mansikka
seisotte edessäni
viattomina
kuin ette tietäisi
tartutitte minuun himon,
joka on vihreä kuin kateus
ja punainen kuin kiihko.
kostoksi
minä istun penkkiinne,
ja kasvan,
korkeammaksi kuin
omenapuut,
ja laajemmalle kuin syreenit.
Minä
hopeapajun tavoin kasvan,
ja leviän
kuin hyvä sanoma,
kaiken jo peitän,
heitän myös oksat silmiltänne.
--------------
Annikin Runofestivaali palkittiin
Julkaistu 2.1.2014 verkkolehtiJ Kielikukkanen
Teksti Päivi Lappalainen Kuva Ville Koivisto
Yli 10-vuotias Annikin Runofestivaali sai Tampereen kaupungin kulttuuriteko -palkinnon 2013, joka on suuruudeltaan 3 000 euroa. Kaupunki tahtoo kiittää palkinnolla tapahtumaa, joka on kasvanut yhdeksi kansainvälisimmäksi ja merkittävimmäksi alan festivaaliksi Suomessa.
Annikin runofestivaali on rikastuttanut ja monipuolistanut paitsi tamperelaista myös valtakunnallista kulttuurielämää monin tavoin. Tapahtumapaikka on Annikin puutalokortteli Tampereen keskustassa.
Pienenä talkootapahtumana alkaneen ja yhä talkootyönä järjestettävän Annikin Runofestivaalin ympärille on kasvanut myös kolmipäiväinen off-ohjelmisto Annikki OFF. Viime kesänä siinä oli tapahtumanjärjestäjiä jo lähes 40. Vuoden 2013 OFF-ohjelmistosta löytyi esimerkiksi stand up -komiikkaa, runoja kampaamojen asiakkaille, runouden ja kuvataiteen kohtaamisia ja runosirkusta lapsille.
Tapahtuman pääpaino on silti yhä runoudessa, vaikka tapahtuma onkin laajentunut proosan, musiikin ja kuvataiteen suuntaan. Viime kesän runofestivaaleilla runoesitysten välillä pidettiin myös proosataukoja. Proosataukojen esiintyjiksi oli kutsuttu viime vuoden Maa jalkojemme alla -teemaan sopivia prosaisteja lukemaan tekstejään.
Kahtena edellisenä vuonna on tapahtuman yhteydessä järjestetty myös runokilpailu, joka on toteutettu yhteisöpalvelu Facebookissa. Annikin Runofestivaali tuottaa päätapahtumansa lisäksi runo-ohjelmaa muun muassa Pentinkulman päiville ja Maailmantango-festivaaleille.
Kotimaisten esiintyjien lisäksi runofestivaali on kutsunut ulkomaisia runoesiintyjiä ainakin Islannista, Virosta ja Yhdysvalloista.
Tapahtuman taiteellinen johtaja on J. K. Ihalainen, ja tuottajana ja tiedottajana toimii myös festivaalin perustajana tunnettu Simo Ollila.
Vuoden 2013 Annikin Runofestivaalin ja Annikki OFF:in yhteenlaskettu kävijämäärä ylitti 4 000 henkeä.
Annikin Runofestivaalin päätapahtumassa vieraili noin 1 500 kävijää.
Seuraava Annikin Runofestivaali järjestetään 7.6.2014 ja Annikki OFF 4.–6.6.2014. Vuoden 2014 runofestivaalin nimikkotaiteilija on Julia Vuori.
Jano on ainoa runouslehti verkossa
Teksti Päivi Lappalainen / Julkaistu verkkolehti Kielikukkanen 5.12.2013
Runouslehti Janon ensimmäinen numero on ilmestynyt. Verkkolehti on suunnattu runouden tekijöille mutta ennen kaikkea suurelle yleisölle.
Jano-lehden päätoimittaja, kirjailija ja runoilija Johanna Venho on aidosti innoissaan lehden herättämästä mielenkiinnosta ja myös sen uutisoinnista.
– Idea nettirunouslehdestä syntyi toisen päätoimittajan, kirjailija Vilja-Tuulia Huotarisen kanssa keskustellessa. Mietimme, kehittelimme ja tajusimme, että tällaista lehteä tarvitaan, kertoo Venho.
Myös tiedotusvälineet ottivat runouslehden hyvin vastaan.
Toimituskuntaan kuuluu runsaasti kirjailijoita ja kulttuurialan työntekijöitä. Tärkeä henkilö on myös lehden ulkoasusta, teknisestä toteutuksesta, ja tiedottamisesta vastaava verkkotoimittaja Simo Ollila.
Julkaisun tekijät ja teema vaihtuvat aina lehdittäin. Johanna Venho pitää mahdollisena, että päätoimittajatkin ovat joskus vaihdossa.
Jano on suunnattu kaikille
Lehden tarkoitus on olla moderni mutta perinteitä kunnioittava ainakin jos tutkii pääkirjoitusta. Siinä kerrotaan 1920-luvun Tulenkantajat-lehden tekijöistä ja sen ajan runon murroksesta, kun vapauduttiin mitallisesta runoudesta. Sitä verrataan tämän päivän rätisevään runovirtaan.
Mitä kaikkea tekniikka ja median vallankumous ovat runolle tehneetkään? On hakukonerunous, videorunous ja niin edelleen, mutta runo on yhä uutta etsiskelevä, muotoaan muuttava siivekäs suomenhevonen, laboratorio, jossa räjähtelee...
Tässä lehdessä pääsevät esille kaikki mahdolliset runouden osa-alueet ja keksinnöt. Se on suunnattu runouden tekijöille, mutta ennen kaikkea suurelle yleisölle.
– Halusimme lisää keskustelua runosta, halusimme tuoda esiin erilaisia ääniä ja ajanjaksoja, valottaa runon perinnettä ja nykyhetkeä. Ensimmäisen numeron teema on aika. Siinä haastatellaan muun muassa 24-vuotiasta esikoisteosta suunnittelevaa Juhana Henrikki Harjua ja 93-vuotiasta suomalaisen runouden modernismin esiäitiä Sirkka Seljaa. Eri ikäisten, eri sukupolvia edustavien runoilijoiden kokemuksessa on myös paljon yhteistä, valottaa Johanna Venho.
Mukana on myös käännösrunoutta ja artikkeli Heli Laaksosesta. Lisäksi kysytään, pääseekö suhteilla runoilijaksi ja mihin tarvitaan lavarunoutta. Haastattelussa on Helsinki Poetry Connectionin aktiivinen jäsenJuho Nieminen.
– Teema on väljä, eikä sitä rajata liikaa. Julkaisu muodostuu kirjoittajiensa näköiseksi, kertoo myös toimitustyössä ja kustannustoimittajana työskennellyt Venho.
– Tämän päivän runous on vireää, rikasta ja moni-ilmeistä ja sitä julkaistaan paljon enemmän kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten Se kumpuaa myös tarpeesta kyseenalaistaa tapaa, jolla asioita ilmaistaan. Runoja julkaisevat isojen kustantamoiden lisäksi pienemmät, kuten Poesia, Ntamo ja Sanasato. Harmi, ettei kaikille lahjakkaille tekijöille löydy mediassa huomiota. Myös minun omin kieleni on pitkään ollut runous, ja proosakin voi imeä runon sisäänsä ja käyttää runon keinoja. Runossa saan ilmaistua itseäni täsmällisimmin. Se yllättää vieläkin usein, kertoo Venho.
WSOY:n kirjallisuussäätiön tuki riittää kahteen lehteen
Jano ilmestyy noin kaksi kertaa vuodessa. WSOY:n kirjallisuussäätiön rahoitus riittää kahteen ensimmäiseen julkaisuun. Mainontaan ei riitä rahaa budjetissa. Mutta kirjoittajat saavat palkkion. Lehti on ilmainen, ja sitä mainostetaan Twitterissä, sosiaalisessa mediassa ja netissä.
– Toivomme myös saavamme vaihtomainoksia esimerkiksi runouslehti Tuli & Savuun. Tarkoituksemme on myös avoin keskustelu eri runolehtien kanssa, Venho sanoo.
Janon toimitus
Päätoimittaja Johanna Venho (s.1971), asuinpaikka Helsinki
* kirjailija, aloitti runoilijana
*opiskellut biologiaa ja kirjallisuustiedettä ja valmistunut filosofian maisteriksi
* työskennellyt Yleisradion Teksti-TV:ssa
* päätoimittanut Tuli& Savu-runouslehteä
* kääntänyt lastenkirjoja ja tehnyt kirjojen toimitustyötä
* ohjannut kirjoittajakursseja
* hänen runojaan on käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, viroksi, tsekiksi, ja slovakiaksi
* julkaissut runoja, lastenkirjoja ja romaaneja
* tällä hetkellä vapaa kirjailija ja kirjoittajaohjaaja
* saanut muun muassa Arvid Lydecken-palkinnon ja Einari Vuorela-runopalkinnon
(Kuva: Veikko Somerpuro)
Päätomittaja Vilja-Tuulia Huotarinen (s.1977), asuinpaikka Helsinki
* kirjailija
* koulutukseltaan filosofian maisteri
* Lukukeskuksen julkaiseman Lukufiilis-lehden päätoimittaja vuosina 2011–2013
* opettaa luovaa kirjoittamista muun muassa Viita-akatemian sanataidekoulussa
* toimii Suomen PEN:n johtokunnassa
* kirjoittaa kolumneja, esseitä, ja kirjallisuuden maailmaa sivuavia artikkeleita
* järjestää kirjallisuustapahtumia ja esiintyy säännöllisesti runokeikoilla
* hänen kirjojaan on käännetty ruotsiksi, tanskaksi ja tsekiksi
* runokirjojen lisäksi häneltä on ilmestynyt nuortenromaaneja
* saanut Kalevi Jäntin palkinnon ja Finlandia Juniorin vuonna 2011
(Kuva: Jyrki Nisonen)
Tiedottaja Simo Ollila, asuinpaikka Tampere
* kulttuurituottaja, webdisainer
* käyttöliittymäsuunnittelija, kouluttaja ja konsultti
* asiakaskuntana taitelijat, taidelaitokset ja tapahtumat
* tunnetaan myös Annikin Runofestivaalin perustajana ja tuottajana
Kommentointi
Kiinnostaako runous?
-
Kiinnostaako runous by Satu Tanninen (5.12.2013 kello 19.15)Kyllä, koen itseni kirjailijaksi. Kirjoitan blogia http://sofiatanninen.blogspot.fi/
-
runot by Anonymous (8.2.2014 kello 01.49)Ilman muuta kiinnostavat. Ne syntyvät helposti. Ne antavat voimaa ja elämyksiä.
Suomen aforismiyhdistys ry
HILJA MÖRSÄRIN KOKOELMA VALITTU VUODEN AFORISMIKIRJAKSI
Vuoden aforismikirja valittiin nyt kahdeksannen kerran. Aiemmin on palkittu muun muassa Markku Envallin, Olli Hyvärisen, Jarkko Laineen, Tiina Lehikoisen ja Pekka Kejosen teokset (tarkempi luettelo tämän tiedotteen lopussa).
Valinnan teki yhdistyksen nimeämä kolmihenkinen raati, johon kuuluivat toimittaja, aforisti Mariitta Hämäläinen, dosentti, lehtori Juhani Ihanus sekä nuorisotyöntekijä, aforisti Marko Laihinen.
Raadin perustelut
Raati perustelee valintansa näin: Hilja Mörsärin Siitä voi kulkea on teemoiltaan taitavasti jäsennetty ja hienovaraisesti lukijaa lähestyvä aforismikokoelma. Se tarjoaa pohdittavaksi ihmisen olemassa- ja suhteissaolon, uskon ja tiedon, ikääntymisen ja kuolevaisuuden yleisiä ja yksityisiä kysymyksiä, moralisoimatta ja pakottamatta valmiisiin viisauksiin. Pelkistetyt lauseet ja tuoreet oivallukset punoutuvat mieltä kiinnittävästi ja hiertävästi toisiinsa. Teosta voi pitää vahvana elämänrohkeuden ja periksiantamattomuuden puolustuksena, joka havahduttaa ja herkistää alttiiksi muutoksille.
Mörsärille särö merkitsee haastavaa dialogia tottumusten kanssa, irtautumista turvallisuustakuista ja itsepetoksista. Hänen omaperäiset aforisminsa avaavat näköaloja kaikkiin kulkusuuntiin, myös lukijan sisimpään. Ne luottavat ihmettelyn alati uudistavaan voimaan.
Hilja Mörsäri
Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva Hilja Mörsäri (s. 24.8.1932 Karunki) on eläkkeellä oleva äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on asunut Hämeenlinnassa vuodesta 1968.
Mörsäri on tehnyt mittavan uran kirjallisuuden parissa. Elämäntyöstään hänet on palkittu WSOY:n kirjasäätiön tunnustuspalkinnolla (2006) ja Suomen messusäätiön Rakkaudesta kirjaan -palkinnolla (2008).
Hilja Mörsäri on julkaissut runokokoelmat Kolme vuodenaikaa (1958), Unohtaa toisin, toisin muistaa (1992) ja Menneet meissä ? i minnet (2001, kaksikielinen kokoelma, ruotsinnokset Bo Carpelan). Aforismikokoelmia hän on julkaissut kaksi, teoksen Päivien ja unten kirjasta vuonna 2000 sekä nyt palkitun kirjan Siitä voi kulkea (2012).
Mörsäri on tehnyt tai ollut mukana tekemässä kymmentä kirjallisuuden ja kirjoittamisen oppi- ja harjoituskirjaa sekä toimittanut useita artikkelikokoelmia ja kaunokirjallisia antologioita. Hän on toiminut luennoitsijana, kouluttajana ja kriitikkona sekä kirjoittanut esseitä oman alansa julkaisuihin ja kolumneja sanomalehtiin. Hän on ollut myös monien aloittelevien, sittemmin kirjailijoiksikin päätyneiden kirjoittajien opastaja ja kannustaja.
Aforismeja Hilja Mörsärin teoksesta Siitä voi kulkea:
Pakenevan häilähtävä toive: etteivät jäljet aivan kokonaan peittyisi.
Markkinoiden dynamiikka: kaikki näkyvillä, mutta ei kaikkien ulottuvilla.
Hän haluaa loistaa, ei kykene elämään valosta.
Tottelemattomuus ? alistumista johonkin suurempaan järjestykseen.
Tule sellaisena kuin olet. Me muovaamme sinut.
Kotipaikka, puolue ja yhteiskunnallinen asema antavat kielen ja rajoittavat mielen.
Terve järki steriloi. Epäpuhtaasta mullasta nousee odottamaton kukka.
Vuoden aforismikirjat
|
Vuosi |
Tekijä |
Teos |
|
2005 |
Markku Envall |
Ja Job antaa anteeksi |
|
2006 |
Olli Hyvärinen |
Vielä kerran tulee toisenlainen aika |
|
2007 |
Jarkko Laine |
Kolmas mustakantinen vihko |
|
2008 |
Tiina Lehikoinen |
Sitruunalumilyhtyjä |
|
2009 |
René Char (suom. Kristian Blomberg) |
Hypnoksen muistikirja |
|
2010 |
Pekka Kejonen |
Kädettömän taputukset |
|
2011 |
Sami Feiring (toim.) |
Tiheiden ajatusten kirja ? uuden aforismin parhaat |
|
2012 |
Hilja Mörsäri |
Siitä voi kulkea |
Yhteystiedot:
Suomen aforismiyhdistys
Puheenjohtaja Virpi Alanen
Kirjan kustantaja
Tampereen aforismiyhdistys
2011 aforismikirja valittu
Suomen aforismikirja 2011 valittu
Suomen aforismiyhdistyksen puheenjohtaja, maailman aforismiyhdistyksen perustajajäsen, ja syntyperäinen helsinkiläinen, Sami Feiring sai
muutama vuosi sitten ajatuksen koota suomalaisen nykyaforistiikan parhaimmiston kirjaksi.
Toinen syy tehdä kokoelma oli tuoda esiin suomalaista aforismia, ja sen kirjoittajia.
Teos sai nimen, Tiheiden ajatusten kirja. Aforismien valintaperusteena
oli tekstien laadukkuus ja kiinnostavuus. Toissijaisena oli pyrkimys
päästä nykyaforistiikan monipuoliseen esittelyyn.
"Nykyaforismissa minua kiehtoo lauseen kauneus, ja suurenkin
oivalluksen mahtuminen pieneen tilaan", kertoo Feiring.
Aforismikirjan toimittaja, Sami Feiring (s.1963) on opiskellut
kansainvälistä politiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut
aforismien ohella lyriikkaa, ja julkaissut vuonna 2000 kalenteritietoutta
käsittelevän Päivien kirjan yhdessä Heikki Ojan kanssa.
"Koen kirjallisuuden parissa toimimisen olevan minulle harrastus, toki
joistakin asioista kuten esimerkiksi kurssien pitämisestä saan
palkkionkin.
Aforismeista kiinnostuin kouluaikoina lukiessani lentävien lauseiden
kokoelmia", hän toteaa.
Aforismivalinnat teokseen teki Sami Feiring. Hän ollut Suomen
aforismiyhdistyksen puheenjohtaja jo vuodesta 2005.
Tiheiden ajatusten kirja valittiin vuoden 2011 aforismikirjaksi.
Valinnan teki suomen kielen professori Kaisa Häkkinen.
Kirjassa on yli 1 500 aforismia, ja kirjoittajiakin yli sata. Lisäksi
kirja sisältää aforismeihin liittyvää tietoa kuten suomalaisen
aforismin bibliografian.
Vuoden aforismikirja valittiin nyt seitsemännen kerran. Aiemmin on palkittu mm. Jarkko Laine, Markku Enwall, Tiina Lehikoinen ja Pekka Kejonen.
Kirjan aforismeja:
Voinko puhua juurista, jos kohde ei suostu enää olemaan puu?
(Virpi Alanen)
Kuunnella tekstiä niin kuin kuuntelisi avaruutta tai tähtitaivasta. (Helena Anhava)
Etenen, sillä muistini on lyhyempi kuin kehä jota kierrän. (Markku Envall)
Kun poliitikot kompastuvat, sotilaat kaatuvat. (Sami Feiring)
Oman pesän likaaja? Minähän siivoan. (Hannu Hirvonen)
Kortti kertoo kohtalosi. Älä unohda tunnuslukua. (Mariitta Hämäläinen)
Meren toivo: vielä jäädyn vahvaksi. (Riitta Korhonen)
Päivi Lappalainen
Artikkeli kirjoitettu 1.5.2012
UUSI PUHEENJOHTAJA VALITTU
Suomen aforismiyhdistystä jo runsaan seitsemän vuoden ajan luotsannut Sami Feiring luopui puheenjohtajuudesta menneellä viikolla.
Uuden puheenjohtajan valintaprosessi sai päätöksensä yhdistyksen syyskokouksessa torstaina 18.10., kun puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Virpi Alanen. Alanen on kokenut toimija kirjallisuuden parissa: runoilija, aforisti, kriitikko, kirjallisuudentutkija ja järjestöaktiivi. Aforismiyhdistyksen hallituksessa hän on ollut parin vuoden ajan. Alasen esikoisteos, runoja ja aforismeja sisältävä Ystävätär K, ilmestyi syyskuussa.
Uuden puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi alkaa 1.1.2013
Huima hyppy
kirjoittajakouluttajaksi
Tragedia mullisti elämän ja sysäsi Marija Vantin uudelle uralle.
Taakse jäivät turvallinen virkatyö ja avioliitto.
Hän on ohjannut yli kolmeasataa kirjailijanalkua.
Eteläsavolainen tietokirjailija, mikrohistorioitsija ja
Skripta Kirjoittajaopiston perustaja, kirjoittajavalmentaja
Marija Vantti kirjoitti jo 14-vuotiaana ensimmäisen romaaninsa.
Mutta sitä ei saanut julkaista, koska se oli salainen.
Pikkusatutädin lempinimen saanut Marija kertoi uskomattomia
tarinoita jo leikki-ikäisenä, kirjoitti päiväkirjaa ja runoja.
Aikuisena hän on tehnyt yli kahdenkymmenen vuoden uran
koulumaailmassa. Hän on ollut opettaja, opinto-ohjaaja,
rehtori ja sivistystoimen tarkastaja.
Vankka kokemus opetustyöstä ja ohjaustehtävistä sysäsivät Marijan
perustamaan kirjoittajakoulun 2000-luvun alussa.
− Suunnittelimme kirjoittajavalmennusta muutaman
eteläsavolaisen kirjailijan kanssa.
Ensimmäinen aloituskurssi "Vanhan Hovin Elämäntarinakoulu"
debytoi Mikkelin Anttolassa kesäkuussa 2004.
Tavoitteellista kirjoittamista
Nykyään kirjoittajaopisto Skriptan aloituskurssit pidetään maakunnissa eri puolella Suomea yhteistyössä Suomen Maakuntakirjailijat ry:n kanssa.
Valmennus on avoin kaikille tavoitteellista kirjoittamista harjoittaville ja kirjan julkaisemista aikoville. Julkaisun muoto on vapaa, ja sen päättää kirjoittaja itse. Teos voi olla esimerkiksi muistelmat, runokokoelma tai romaani.
− Valmennus jakautuu kahteen osaan. Aloitus tapahtuu yhteisessä intensiivivalmennuksessa inspiroivassa ympäristössä. Tavoitteena on yhdessä purkaa kirjoittamisen esteitä, välttää sudenkuoppia ja saada kiinni oman työn punaisesta langasta, valottaa Marija Vantti.
Session aikana perehdytään myös kirjanteon kaikkiin vaiheisiin eli kirjaideasta valmiiseen julkaisuun ja sen jakeluun.
Kursseilla ovat Marija Vantin lisäksi toimineet opettajina muun muassa kirjailija Hannu Niklander, dekkaristi Timo
Sandberg, näytelmäkirjailija Tarmo Laitinen ja kustannuspäällikkö Eija Tuomela-Lehti.
Perehdytysjakson jälkeen alkaa enintään kahden vuoden mittainen henkilökohtainen etävalmennus, jossa teksti
saatetaan mahdollisimman julkaisukelpoiseksi. Silti kaikki eivät julkaise kirjaa, toiset tulevat kurssille hakemaan
tietoa ja oppimaan. Kullekin aloituskurssille mahtuu kerrallaan 10 henkilöä, jotta työskentely on mahdollisimman
yksilöllistä ja kehittävää. Tavallisimmin valmennukseen hakeutuvat 40−70-vuotiaat naiset,
joilla on elämänkokemusta ja jokin koskettava tarina kerrottavanaan. Myös miehiä ja nuoria on mukana.
Tragedia muutti elämän
− Kun 57-vuotiaana sain tietää, että en ole vanhempieni lapsi, se mullisti elämäni. Jätin turvallisen virkatyöni, lähdin
purkamaan surujani ja järkytyksiäni pois kirjoittamalla ja lopulta ohjaamaan
kirjoittamisessa muitakin. Puolisoni ei ymmärtänyt ratkaisujani, ja erosimme.
Onni ja rikkaus on se, että löysin biologiset vanhempani, jotka ovat elossa. Vahvistaakseni identiteettiäni vaihdoin
koko nimeni. Hyppy yrittäjäksi oli uhkarohkea, mutta se kannatti. Vahva työkokemustausta ja koulutus antoivat
päätökseen voimaa. Vantti kävi myös muutaman yrittäjyyskurssin ennen elämänmuutostaan. Tänä vuonna Skripta
Kirjoittajaopisto on toiminut jo 10 vuotta. Se toimii yhteistyössä Suomen Maakuntakirjailijoiden, Elämäntarina-
akatemian, eri kustantamoiden ja paikallisten kirjoittaja-ja kirjailijayhdistysten kanssa.
Yli 330 esikoiskirjailijaa
Marija Vantti on toimittanut kirjoja, kirjoittanut tietokirjoja, historiikkeja, elämäkertoja, runokirjan ja pienoisromaanin.
Hän on ohjannut satoja kirjoittajia alkuideasta asti. Työpäivät vaihtelevat. Välillä hän lukee ja arvioi muiden
tekstejä ja välillä kirjoittaa itse tai tutkii esimerkiksi arkistoja. Suuren osan ajasta kahmaisevat myös
kirjoittajavalmennuksen suunnittelu ja markkinointi.
− Kymmenessä vuodessa kehittyy valtavasti. Teen työtäni rakkaudesta tarinoihin ja ihmisiin.
Palaute on ollut suurelta osin positiivista, mutta kielteinenkin on sulatettu ja siitä on otettu opiksi.
− Olen saanut voimaa muiden kokemuksista, silloin omat surut surkastuvat.
Alkuaikoina kursseilla Marija Vantti oli kiinni ennakkoon laadituissa suunnitelmissa, nyt hetkessä, ryhmästä
nousevissa tarpeissa, kysymystulvaa purkaen.
− Parhainta työssäni ovat tavoitteeseensa päässeet untuvikkokirjailijat, nyt jo yli 330, joilla on todella syytä olla ylpeitä
itsestään. Iloitsen heidän kanssaan!
Haastavilta tuntuvat ajoittaiset ruuhkat ja ajan ottaminen omalle kirjoittamiselle, sille mistä kaikki alkoi.
− Se suuri avainromaanini muhii jo päässäni Afrikan savanneilla!
Tuotantoa
Kahdesti lapsi, runoja, Skripta KustannusVieras huone eli ovi dementoituvan mielenmaisemaan,
Skripta Kustannus
Mitä minä tänään koulussa opin?, Urheilupuiston koulun
125-vuotishistoriikki, Mikkelin Tyttölyseon Seniorit ry
Papinlapset, (yksi kirjoittajista), Ajatus Kirjat
Totta ja tarua. Kirja menneisyydestä kirjoittavalle,
Mediapinta
Taito käsissämme, Taito Itä-Suomi ry:n 100-vuotishistoriikki,
Teroprint Oy
Torpasta taloon − kauppias Anni parempaa elämää etsimässä,
omakustanne
Etelä-Savon kirjailijat verkossa, sähköinen tietokanta
Etelä-Savon maakuntakirjaston www-sivuilla
Olen Urpolasta, Urpolan kaupunginosan mennyttä elämää
lasten ja aikuisten silmin. Urpola-seura ry
Lisätietoa koulutuksista http://www.skripta.net
Teksti: Päivi Lappalainen
Kuva: Jere Lauha
Julkaistu 6.9.2013 Verkkolehti Kielikukkanen
PUHDAS ELÄMÄ AIKUISELLE-TEMPAUS
LUO TERVETTÄ KILPAILUA
Poptorin toimitusjohtaja, ja Suomi-fani Erkki Puumalainen on käynnistänyt Puhdas elämä aikuiselle-tempauksen.
Sen tarkoituksena on tarjota yli 45-vuotiaille tervettä ja oikeaa aikuisviihdettä.
"Levybisnes kohdistuu pääasiassa nuoriin. Mutta Suomessa on yli 50-vuotiaita n.2 miljoonaa, ja heillä on ostovoimaa, ja halua kuluttaa huomattavasti enemmän kuin muulla väestöllä", valottaa Puumalainen.
Tempaus on käynnistynyt levyntuotantosarjana, johon kuuluu myös konsertteja.
Tavoite on nostaa suomalainen cd- ja dvd-tuotanto kattoon ilman ylärajaa.
Ongelmana on vain rahapula, joka johtuu kapea-alaisesta tuotannosta ja ylihinnoitelluista markkinoista. Tarkoitus on tuoda kilpailua sellaisille suomalaisille markkinoille, jossa kilpailua ei ole. He kutsuvat myös muita viihteen yrittäjiä mukaan verkostoitumaan.
Levy-yhtiö Poptorihan tuottaa levyn, jos uskoo sen myyvän 50 000 kpl. Myynti vie myös aikaa ja tarvitaan satoja henkilötyötunteja.Siksi tarvittaisiinkin pitkäaikaisempaa rahoituspalvelua.
"Luova työ pitäisi nähdä samanlaisena työnä kuin esim.talonrakennus. Kun talo on valmis työn arvo kaksinkertaistuu ja sitä vastaan saa mistä vaan lainaa tarvittaessa, että voi alkaa tekemään uutta", kertoo Puumalainen.
Jo vuodesta 1995 toiminut Poptori on oiva esimerkki edullisesta ja laadukkaasta cd-tuotannosta. Suurin osa tuotteista maksaa vain noin 5 euroa kipale. Tuotteita saa ainakin lehtipisteistä, ja Tiimareista.
Kukapa ei haluaisi viedä silloin tällöin tuliaiseksi kummilapselleen Bratz-dvd:n, tai mummolleen "Sota-ajan aarteita"!
Huumoriakaan ei tuotannossa ole unohdettu ja sitä esittää mm. duo Tyyne ja Martta. Uusia protestilauluja löytyy vanhojen hittien seasta esittäjinä tuttuja viihteentekijöitä kuten esim.Veltto Virtanen, Jaakko Teppo ja Turos Heavy Gee.
Tulot käytetään lyhentämättömänä
suomalaisen musiikin tekemiseen ja sen markkinointiin.
Suomi Nousuun!
P.S juttu julkaistu Nettiviihdelehti Sivustaseuraajassa 7/2010
Päivi Lappalainen
Elämäsi kuntoon
Energiapankin
luennolla
Yhtenä tiistai-iltana Hyvinkään Hotelli Rantasipi Sveitsissä oli Energiapankin päätuotteen, Elämäsi kuntoon-ohjelman promokeikka. Puhujina kuultiin viime vuosien suosituimman ravintoblogin pitäjää, biologi, FT Christer Sundqvistia, ja ravitsemusasiantuntija, PT Anu Kososta. He molemmat kuuluvat Energiapankin yhteentoista luennoitsijaan, jotka levittävät terveyden ilosanomaa.
Illan juontajana toimi entinen hyvinkääläinen, tarkemmin Kytäjältä kotoisin oleva, GladiaattoreistakinTerminaattorina tunnettu, yritysvalmentaja MikkoTukonen.
Energiapankki on eteläsuomalainen yritys, jonka luennoitsijat tarjoavat hyvinvointipalvelua. Siihen kuuluvat kaikki hyvinvoinnin osa-alueet ruokavalioista liikuntaan, uneen, ja parisuhteeseen. Tärkeisiin asioihin kuuluvat esimerkiksi myös sosiaaliset ja psyykkiset tekijät painonhallinnassa. Toimitusjohtajana yrityksessä toimii Ari Välimäki.
Erilaisia valmennuksia on toteutettu jo vuodesta 1999. Energiapankkia edelti yritys nimeltä, Itsensä ylittäjät ja sitä oli jo Mikko Tukonen perustamassa. Itsensä ylittäjät oli kuitenkin enemmän liiketoiminnan kehittämisyhtiö, ja terveyden edistäminen oli vain lisätuote.Tukonen kumppaneineen siirtikin oivallisen terveyden edistämisidean Energiapankin päätuotteeksi.
Tällä haavaa Tukonen vastaa yrityksen uusien valmentajien pätevyyden kehittämisestä. He ovat koonneet Energiapankkiin vain oman alansa mestareita.
Toiminnan perusidea on auttaa asiakkaita ottamaan vastuu omasta elämästään. Valmentajien tavoite on myös treenata
heistä hyvinvoivia, ja entistä terveempiä oman elämänsä johtajia.
Tukosen mukaan he herättelevät jo luennoillaan ihmisiä
löytämään elämäänsä jonkun uuden idean, tai vaikkapa harrasteen, mutta eivät tyrkytä mitään.
Illan anti oli tasokas, ja tunnelma välitön.
Anu Kosonen alotti puheensa kyselemällä yleisöltä ulkoilun hyvistä, ja terveellisistä vaikutuksista. Pian saatiinkin vastauksia kolme fläppitaulullista. Christer Sundqvist muistutti ihmisille, että jääkaappimme on lääkekaappimme. Hän suositteli liikuntaa, ja luonnonmukaista, lisäaineetonta ravintoa. Yksi tärkeä, tuttukin ajatus monista oli: juu juureksille ja ei eineksille.
Asiakkaat ihmettelivät, että mikäs vika niissä lisäaineissa on, kun niitä pidetään jo tiedotusvälineidenkin mukaan melko vaarattomina.
"Tilanne on toinen, jos lisäaine joutuu sille kuulumattomaan
paikkaan esimerkiksi parantamaan tuotteen säilyvyyttä, ja makua", selvensi hän.
Säilöntäaineista ja niiden vaikutuksista me tiedämme vain hitusen. Mutta ravitsemuksellisesti luonnonmukainen elintarvike ei paljon eroa ns. tavallisesta.
Illan juontajana toimi entinen hyvinkääläinen, tarkemmin Kytäjältä kotoisin oleva, GladiaattoreistakinTerminaatto
Energiapankki on eteläsuomalainen yritys, jonka luennoitsijat tarjoavat hyvinvointipalvelua. Siihen kuuluvat kaikki hyvinvoinnin osa-alueet ruokavalioista liikuntaan, uneen, ja parisuhteeseen. Tärkeisiin asioihin kuuluvat esimerkiksi myös sosiaaliset ja psyykkiset tekijät painonhallinnassa. Toimitusjohtajana yrityksessä toimii Ari Välimäki.
Erilaisia valmennuksia on toteutettu jo vuodesta 1999. Energiapankkia edelti yritys nimeltä, Itsensä ylittäjät ja sitä oli jo Mikko Tukonen perustamassa. Itsensä ylittäjät oli kuitenkin enemmän liiketoiminnan kehittämisyhtiö, ja terveyden edistäminen oli vain lisätuote.Tukonen kumppaneineen siirtikin oivallisen terveyden edistämisidean Energiapankin päätuotteeksi.
Tällä haavaa Tukonen vastaa yrityksen uusien valmentajien pätevyyden kehittämisestä. He ovat koonneet Energiapankkiin vain oman alansa mestareita.
Toiminnan perusidea on auttaa asiakkaita ottamaan vastuu omasta elämästään. Valmentajien tavoite on myös treenata
heistä hyvinvoivia, ja entistä terveempiä oman elämänsä johtajia.
Tukosen mukaan he herättelevät jo luennoillaan ihmisiä
löytämään elämäänsä jonkun uuden idean, tai vaikkapa harrasteen, mutta eivät tyrkytä mitään.
Illan anti oli tasokas, ja tunnelma välitön.
Anu Kosonen alotti puheensa kyselemällä yleisöltä ulkoilun hyvistä, ja terveellisistä vaikutuksista. Pian saatiinkin vastauksia kolme fläppitaulullista. Christer Sundqvist muistutti ihmisille, että jääkaappimme on lääkekaappimme. Hän suositteli liikuntaa, ja luonnonmukaista, lisäaineetonta ravintoa. Yksi tärkeä, tuttukin ajatus monista oli: juu juureksille ja ei eineksille.
Asiakkaat ihmettelivät, että mikäs vika niissä lisäaineissa on, kun niitä pidetään jo tiedotusvälineidenkin mukaan melko vaarattomina.
"Tilanne on toinen, jos lisäaine joutuu sille kuulumattomaan
paikkaan esimerkiksi parantamaan tuotteen säilyvyyttä, ja makua", selvensi hän.
Säilöntäaineista ja niiden vaikutuksista me tiedämme vain hitusen. Mutta ravitsemuksellisesti luonnonmukainen elintarvike ei paljon eroa ns. tavallisesta.
Eri testeissä ei juuri maussakaan ole suuria eroja huomattu. Terveellisen mielikuvan luomusta kuluttajalle antanee sen ympäristöystävällisyys, turvallisuus, ja sen tuotantoon liittyvät säännöt ja niiden valvonta.
Luomun hyviä puolia ovat esim.pieni natriumpitoisuus, ja elintarvikkeen fosfaatittomuus, sillä se vähentää ainakin osteoporoosin vaaraa.
Esimerkiksi Ruotsissa, suurin osa lihavalmisteista tehdään ilman lisättyä fosfaattia samoin Saksassa useat korkean lihapitoisuuden valmisteet tehdään ilman lisättyä fosfaattia. Suomessa mahdollinen fosfaatin poisjättäminen on vaikeaa. Ja siitä seuraa merkittäviä laatu- ja kustannusvaikutuksia, koska myös suolapitoisuudet ovat alentuneet ja laskevat ehkä vieläkin.
Yrityksille luomutuotteet maksavat maltaita, mutta jos niihin on totuttu niin asiakkaatkin niitä jo vaativat. Näkökulma asiaan on esimerkiksi eri ravintoalan yrityksillä, kunnilla ja kaupungeilla luomua ennen, ja siihen siirtymisen jälkeen erilainen.
Mutta mikään ei estä yksityistä ihmistä menemästä metsään poimimaan sieniä ja marjoja. Se kai on vielä edullista, ja metsässä voi saada myös ilmaista sielunhoitoa.
Kuulijoille selvisi myös millainen ruoka on tuoretta.
"Ruoka, joka pilaantuu on tuoretta ja turvallista", opetti monen ravintokirjan, ja Suomen ensimmäisen terveyttä käsittelevän runokirjankin julkaissut turpaduunariksi ristitty Christer Sundqvist.
Sponsoreina mukana olivat sekä Hyvinkään Punnitse- ja Säästä-liike,
että Vakuutusyhtiö Fennia.
www.energiapankki.fi
Päivi Lappalainen
Kuulijoille selvisi myös millainen ruoka on tuoretta.
"Ruoka, joka pilaantuu on tuoretta ja turvallista", opetti monen ravintokirjan, ja Suomen ensimmäisen terveyttä käsittelevän runokirjankin julkaissut turpaduunariksi ristitty Christer Sundqvist.
Sponsoreina mukana olivat sekä Hyvinkään Punnitse- ja Säästä-liike,
että Vakuutusyhtiö Fennia.
www.energiapankki.fi
Päivi Lappalainen
Kirjoitettu helmikuussa 2012.
----------------------------------------
Runoja Christer Sundqvistin kirjasta,
Sietämättömiä runoja terveydestä. IDEA Sundqvist, 2010.
-----------------------------------------------------------